Kissan rokotukset ja loishäädöt

Taudit, joita vastaan kissa rokotetaan, ovat virusten aiheuttamia. Viruksiin ei toistaiseksi ole lääkitystä, siksi ainoa keino suojautua niitä vastaan on rokotus. Myös sisäkissa tarvitsee rokotteen. Kissaruttotapauksia on todettu rokottamattomilla sisäkissoilla, joten on ilmeistä, että viruksen on mahdollista kantautua muiden kissojen tai ihmisen kuljettamana.

Vain terve kissa rokotetaan, sillä sairaana se ei saa riittävää immuniteettia rokotuksesta. Rokotuksen hyvän tehon varmistamiseksi kissalle tulee antaa loishäätö noin kahta viikkoa ennen rokotuksia.

Rokotuskohtaan ihon alle saattaa nousta pieni patti, joka häviää ajan kuluessa. Rokotusten sivuoireet ovat kissoilla harvinaisia, mutta jos sellaisia ilmenee, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Tavallisimmin rokotusoireet ilmenevät heti tai muutaman tunnin kuluttua rokotuksesta. Yleisimpiä oireita ovat kuumeilu ja väsymys.

Kissan rokotusohjelma

* 12-viikkoisena kolmois- tai nelosrokote (kissarutto ja kissaflunssat)
* 16-viikkoisena kolmois- tai nelosrokote + tarvittaessa rabies
* 1 vuoden iässä kolmois- tai nelosrokote +tarvittaessa rabies
* Tämän jälkeen 1-3 vuoden välein.

Kissojen yleisimpiä suolistoloisia ovat suolinkaiset ja heisimadot. Suolinkaisia kissa saa jo kohdussa emoltaan. Heisimatotartunnan kissa saattaa saada pikkujyrsijöistä ja lapamadon raa’asta järvikalasta. Erityisen yleisesti matoja on nuorilla kissoilla ja pennuilla sekä ulkona kulkevilla kissoilla.

Suolinkaisia saatetaan tavata ulosteessa. Ne ovat noin 10 cm pitkiä, kapeita ja pyöreitä matoja. Heisimadosta poistuu ulosteen mukana jaokkeita. Ne ovat litteitä, leveämpiä kuin suolinkaiset ja ovat siis pätkä matoa. Matojen munat ulosteessa voi nähdä ainoastaan mikroskoopilla. Lapamato on kapean heisimadon kaltainen mutta selvästi isompi.

Matolääkitys kannattaa antaa kissalle vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Ulkona kulkevalle kissalle madonhäätö on paikallaan 2 kk välein tai useammin.