Kissan kastraatio ja sterilointi

Uros- ja narttukissan voi leikkauttaa noin 6-9 kk:n ikäisestä lähtien. Kissan ei tarvitse olla vielä täysikasvuinen leikkausvaiheessa. Leikkaus ei vaikuta kissan kasvuun eikä se lisää riskiä sairastua virtsavaivoihin.

Uroskissan sukukypsyyden merkkejä ovat mouruamiskäyttäytyminen ja ympäristön merkkailu virtsalla. Leikkauksen jälkeen käyttäytyminen 2/3:lla kissoista katoaa pian ja 1/3:lla muutaman kuukauden kuluttua. Vaikutus on tehokkain, kun kissa kastroidaan nuorena, jolloin sillä ei vielä ole asiaan liittyvää opittua käyttäytymistä.

Leikkauksen ajaksi kollikissa rauhoitetaan kivun tunteen poistamiseksi. Leikkauksen jatkohoitona kissalle annetaan suojaava antibioottipistos, mitään erityistä kotihoitoa ei tarvita. Leikkausta seuraavana päivänä kissa voi jälleen mennä ulos, jos se on tottunut olemaan päivittäin ulkona.

Narttukissan leikkaus on edellistä vaativampi toimenpide. Leikkauksen ajaksi narttukissa nukutetaan. Leikkauksessa siltä poistetaan kohtu ja munasarjat. Kissalle ei leikkauksen jälkeen tule kiima-aikaa eikä se saa pentuja. Narttukissa saa myös antibiootti- sekä kipulääkepistoksen leikkauksen yhteydessä. Leikkaushaavaa tulee suojata raapimiselta ja nuolemiselta 7- 10 vrk. Parhaiten tämä tapahtuu pitämällä kissalla kauluria tai pukua. Narttukissan tulee mielellään olla tämä aika sisällä.

Leikattujen uros- ja narttukissojen liikkumareviiri pienenee ja ne pysyvät paremmin kotipiirissä. Vähentynyt liikunta merkitsee pienempää energiankulutusta, joten leikatut kissat saattavat lihota muita helpommin. Tämä tulee ottaa huomioon ruoan määrää arvioitaessa. Leikattujen kissojen on todettu elävän leikkaamattomia pidempään. Tämä selittyy mm. sillä, että leikattu kissa viihtyy paremmin kotipiirissään. Se ei myöskään joudu yhtä herkästi tappeluihin ja saa infektioita. Eräs kissojen yhteenotoissa leviävä infektio on FIV eli kissojen immuunikatotauti. Tätä sairastavan kissan yleinen vastustuskyky kyky heikkenee ja ennenaikainen huonokuntoisuus aiheutuu jatkuvista kroonisista infektioista.

Leikkaamattomien narttukissojen ei-toivottujen pentujen estämiseksi voidaan väliaikaisesti käyttää hormonilääkitystä (E-pillerit). Nämä ovat reseptilääkkeitä ja annos ja hoidon pituus tulee neuvotella eläinlääkärin kanssa. Pitkään käytettyinä E- pillereillä on haittavaikutuksia. Tavataan mm. nisäkasvaimia, kohtutulehduksia ja aineenvaihduntaan liittyviä tauteja. Turvallisempi vaihtoehto kissalle, jolle pentuja ei haluta, on näin ollen sterilisaatioleikkaus.